On pientä kuplaa ystäviesi ja perheesi kesken, keskikokoista kuplaa, joka muodostuu yhteisöstäsi ja lähiöstäsi, sekä suurta kuplaa, kulttuuriasi ja maatasi.
Asuin Yhdysvalloissa suurimman osan elämästäni ja pidin sitä maapallon mahtavimpana maana. Pidän edelleen. Mutta mahtava ei aina tarkoita parasta eikä parasta juuri sinulle.
Luulen, että useimmat meistä elävät erikokoisten kuplien sisällä. On ystävien ja perheen pieni kupla, yhteisöstä ja lähiympäristöstä koostuva keskikokoinen kupla sekä kulttuurin ja maan suuri kupla. Mutta on vielä suurempi kupla, koko maailma. En oikeastaan edes määrittelisi sitä kuplaksi, vaan kutsuisin sitä antikuplaksi.
Kokemalla asioita omien kuplieni ulkopuolelta saan jatkuvasti uusia virikkeitä. Matkustaminen ja ulkomailla asuminen upottavat sinut moniin erilaisiin näkökulmiin ja rikastuttavat ajatteluasi. On olemassa paljon Amerikan kulttuuria vanhempia kulttuureja, joilta on paljon opittavaa. Olen aina pitänyt itseäni innokkaana uteliaisuuden seuraajana: kyllästyn helposti, katson aina eteenpäin enkä koskaan tyydy seisomaan paikallani. Kokemalla asioita omien kuplieni ulkopuolelta saan jatkuvasti uusia virikkeitä. Se pakottaa oppimaan, sopeutumaan ja muuttumaan yhä uudelleen. Muutos on hyväksi.
Olen asunut Slovakiassa nyt reilusti yli vuoden, ja rakastan tätä paikkaa. Se ei ole täydellinen, mutta en tarvitse enkä halua täydellistä. Kuplan ulkopuolelle astuminen tarkoittaa uuden löytämistä. Haluan erilaisuutta, ja Slovakiassa sitä riittää. Ihmisillä on pitkä historia ja ylpeä kulttuuri. Ruoka on minun makuuni ihanaa. Muistan, kuinka saapuessani jopa supermarketissa käyminen oli suuri elämys. Mikä tämä suklaamerkki on? Millainen jälkiruoka tuo on? Miksi Lays myy näitä outoja ”kesäsalaatin” makuisia perunalastuja? Mikä ananas tuo on? Ensimmäisellä kerralla taisin vähän villiintyä ja ostin kaikkea vähän. En ole vieläkään kokeillut kaikkea, ja innostun yhä löytäessäni jotakin uutta.
Olen jo hieman asettunut aloilleni, ja jotkin asiat alkavat muuttua rutiiniksi. Ostan rožky-sämpylöitä, jotka näyttävät vähän hot dog -sämpylöiltä ja joita slovakit syövät voin, suolan ja joskus retiisien kanssa. Teen itse gulassia vähintään kerran viikossa ja tarjoilen sen knedľan, eräänlaisen höyrytetyn leivän tai taikinamykkyn, päällä. Ostan maitoa pahvipakkauksissa, joita ei tarvitse pitää jääkaapissa ennen avaamista. Kananmunat ovat täällä parempia. Keltuainen on syvän oranssi ja maultaan täyteläinen. Perusproteiineja ovat sianliha ja kana. Naudanliha on kallista ja vaikea löytää. Kaipaan sitä. Kaipaan myös muita amerikkalaisia ruokia, kuten yksinkertaista Mac & Cheese -pakettia, jota täältä on mahdotonta löytää. Kaikki ei ole paremmin. Postijärjestelmä on outo. Kaiken saapuminen kestää liian pitkään, ja kun lähetys tulee, saan pieneen postilaatikkooni oudon keltaisen lapun. Sitten minun on mentävä lapun kanssa postiin ja jonotettava pitkään noutaakseni lähetyksen. Kuriiripalveluja täällä kyllä on, ja ne ovat erittäin edullisia. Olen tilannut huonekalujakin sillä tavalla.
Tässä on tarkka kuvaus julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Amerikkalaisena kuulin vasemmistolta, että yleinen terveydenhuolto on Graalin malja, kun taas oikeisto sanoo sitä kaikkien aikojen huonoimmaksi ideaksi. Oma kokemukseni? Vähän molempia, mutta suurelta osin parempi. Tässä totuus: jos tarvitset lääkärin tai hammaslääkärin, asia hoidetaan eikä sinun tarvitse koskaan huolehtia siitä. Lääkärit ovat täällä erittäin osaavia, käyttävät nykyaikaisia laitteita ja uusimpia toimenpiteitä. Hammaslääkärini jopa tilasi Ranskasta erityisen BPA-vapaan polymeeripaikka-aineen. Lääkärini tiesi lääkitykseni harvinaisista sivuvaikutuksista, joita amerikkalaiset lääkärini eivät koskaan maininneet. Hyvää siis on, mutta yksi huono asia löytyy: jonot. Aikaa ei voi varata. Menet vain vastaanotolle ja odotat. Joskus huone on täynnä seisovia ihmisiä, ja sinun täytyy yrittää selvittää, kuka on seuraavana. Järjestelmä on silti parempi, ja voin sanoa niin molemmat kokeneena.
Kasvoin New Jerseyn läntisellä maaseudulla, jossa auto oli ehdoton välttämättömyys. Melkein missä tahansa Euroopassa asuessa se ei ole. Kuljen Slovakiassa mielelläni junilla ja busseilla minne haluan. Minun ei tarvitse pysäköidä, istua ruuhkassa tai ajaa. Voin nukkua junassa, ja rakastan junia. Slovakia osaa joukkoliikenteen. Se on edullista. Minulla on alle 30 dollaria maksava kuukausilippu, jolla voin nousta busseihin ja raitiovaunuihin kaikkialla Bratislavassa ja kulkea minne haluan niin usein kuin haluan. Työmatkaliikenteen aikaan voi olla tungosta ja ahdasta, mutta suurimman osan ajasta kaikki toimii hienosti.
Slovakeilla on eri näkemys, enkä ole varma miksi. Luulen amerikkalaisen kulttuurin tihkuvan tänne: he vain ”haluavat” autoja. Monilla onkin erittäin hienot autot, mutta he eivät ”tarvitse” niitä. Unohda mahdolliset stereotypiasi Itä-Euroopasta. Useimmat eivät pidä paikkaansa, ainakaan enää, etenkään Slovakiassa, jonka talous kasvaa Euroopan nopeimpiin kuuluvaa vauhtia. Amerikkalaisena, joka käytti kohtuuttoman paljon aikaa rekisteröinteihin, katsastuksiin, autovakuutuksiin, bensiiniin, pysäköintipaikkojen etsimiseen, ruuhkassa istumiseen ja uupuneena tai väsyneenä ajamiseen, voin sanoa: toimiva joukkoliikenne on taivaan lahja. Ja se on ympäristölle parempi.
…slovakit ovat ulkoilmakansaa. He rakastavat vaeltamista, puutarhanhoitoa ja luonnossa olemista yleensä.
Ympäristöstä puheen ollen slovakit eivät ole tuhlaavaista väkeä. Yksi täällä opittava tapa on omien ostoskassien tuominen. Niitä ei tarjota. Se pakottaa kaikki käyttämään kasseja uudelleen, ja olen oppinut pitämään käytännöstä. Anoppini säästää kaikki mahdolliset astiat, etenkin lasipurkit. Hän käyttää niitä joka vuosi säilöntään oman puutarhansa tillillä ja kurkuilla. Hän tekee parhaita suolakurkkuja, joita olen koskaan syönyt.
Puutarhanhoidosta puheen ollen slovakit ovat ulkoilmakansaa. He rakastavat vaeltamista, puutarhanhoitoa ja luonnossa olemista yleensä. Se tuntuu oudolta kulttuurissa, jossa asutaan edelleen enimmäkseen betonisissa kerrostaloissa, mutta tässä asia muuttuu kiinnostavaksi. Monilla slovakeilla on puutarhatontti kaupunkien ja taajamien laitamilla. Heillä on pienet asuntonsa, mutta lisäksi nämä maapalat, tavallisesti pienine mökkeineen, joissa he viettävät tunteja rentoutuen, grillaten ja hoitaen puutarhaa. Rakastan sitä. Se on luultavasti yksi minuun suurimman vaikutuksen tehneistä slovakkien piirteistä. Heidän yhteytensä ympäristöön on niin vahva, että he varaavat itselleen maapalan, jossa voivat nauttia auringosta.
Joulun aikaan täällä on joulumarkkinoiksi kutsuttuja paikkoja, joissa myydään kaikenlaisia herkkuja. On maustettua kuumaa jouluviiniä, kuumia kanelileivonnaisia, monenlaisia käsitöitä ja paljon ruokaa — kaikki slovakialaisia erikoisuuksia. Yksi lempiruoistani on ankka. Ankkaa pidetään Yhdysvalloissa kalliina, mutta täällä se ei ole sitä. Se melkein korvaa naudanlihatuotteiden puutteen.
Slovakiassa on paljon korkeasti koulutettuja nuoria ammattilaisia. Kansainväliset yritykset ovat huomanneet sen ja hyödyntäneet kustannustehokasta työvoimaa. Slovakit ovat ahkeria, ja itse uskon heidän olevan alipalkattuja. Mutta juuri se voi olla syy siihen, miksi niin moni kansainvälinen yritys muuttaa tänne. Se selittää myös näin pienen maan valtavaa talouskasvua. Kapitalismi on täällä taimivaiheessa ja alkaa juurtua vahvasti. Toivon vain, etteivät he muutu itsetyytyväisiksi kuten osa amerikkalaisista.
Vanhoista kommunismin tavoista on vielä jäänteitä. Mainitsin yleisen terveydenhuollon, mutta pidän sitä enemmän sosialistisena ajatuksena. Täällä on myös lounasseteleiksi kutsuttuja asioita. Kaikki työnantajat tarjoavat niitä. Niitä voi käyttää ravintoloissa, ruokaloissa ja ruokakaupoissa. On mahtavaa astua ulos lounaalle, katsella ympärilleen, valita ruokapaikka ja tutkia sitä, mitä täällä kutsutaan ”päivän menuksi”.
Päivän menut on enimmäkseen suunniteltu työssäkäyviä varten. Se muistuttaa vähän lukion ruokalaa, paitsi että ruoka on todella hyvää ja voit valita kolmesta viiteen eri annoksesta sekä keiton.
Niin, keitto! Slovakkien on saatava keittoa joka aterialla, ja he tekevätkin upeita keittoja. Voit yhtä hyvin mennä myös kiinalaiseen ravintolaan ja käyttää lounassetelisi siellä. Saat valita itse. Pidän siitä ja minusta ajatus on loistava — amerikkalaisena minun oli vain aluksi vaikea hahmottaa sitä.
Täälläkin on McDonald’s ja KFC, mutta niitä pidetään hemmotteluna ja kalliina. Rehellisesti: käyttäisitkö mieluummin enemmän rahaa roskaruokaan vai söisitkö kotiruoan kaltaisen slovakialaisen aterian laadukkaassa ravintolassa? Amerikassa asia on päinvastoin: pikaruoka on halpaa ja ravintolaruoka kalliimpaa. En tiedä, ymmärtävätkö slovakit, kuinka hyvin asiat heillä ovat. Toisaalta he sanovat luultavasti samaa minusta, oudosta amerikkalaisesta, joka nauttii heidän kulttuuristaan täysin siemauksin.
